180.000 uutta työpaikkaa Suomeen

Suomessa on yksinyrittäjiä lähes 180.000. Mikäli ensimmäisen työntekijän palkkaamisen esteiden poistamisen ansiosta jokainen näistä palkkaisi yhden työntekijän, saataisiin Suomeen 180.000 uutta työpaikkaa ilman, että se maksaisi valtiolle mitään.

Pienyritysten työllistämispotentiaalista kertoo pieni vertailu. Samat 180.000 työpaikkaa syntyisi, jos Suomen 20 suurinta yritystä keskimäärin kaksinkertaistaisivat työntekijämääränsä. Kuinka paljon yritystukia valtiolta tarvittaisiinkaan siihen, että viime aikoina työpaikkoja vähentäneet yritykset palkkaisivat keskimäärin 9.000 henkeä lisää kukin.

Tietenkään kaikki yksinyrittäjät eivät ole palkkaamassa lainkaan työvoimaa. Monella yksinyrittäjällä on kuitenkin tarvetta osa-aikaiselle työvoimalle tai työvoimalle kiireaikoina. Moni pienyritys voisi mielellään hyödyntää osa-aikaisia ja kausittaisia työntekijöitä, mikä voisi kasvattaa ja vakiinnuttaa liiketoimintaa sille tasolle, että vähitellen näihin yrityksiin syntyisi myös kokoaikaisia ja pysyviä työpaikkoja. Ei olisi huono sekään, että yksinyrittäjän pääsisivät ajoittain lomaa viettämään. Valtion tulisikin satsata työntarjoamisen esteiden purkamiseen ja työn vastaanottamiseen kannustamiseen.

Suomessa puhutaan tällä hetkellä paljon startup-yrityksistä, mikä on hyvä sinänsä. Kasvuyrityksiä on Suomessa reilut 800 kappaletta, joista noin puolet on kuitenkin osa isoja konserneja. Varsinaisia kasvuyrityksiä on reilut 400 kappaletta ja näiden henkilöstöstä reilusti yli puolet sijoittuu Uudellemaalle. Työpaikkojen luomisessa valtakunnallisesti ja alueellisen hyvinvoinnin kannalta yksinyrittäjät ja pienyritykset tarjoavat tehokkaamman potentiaalin kuin startup-yritykset.

Potentiaalisten työnantajien ja työpaikkojen määrä kasvaa olennaisesti, jos tarkasteluun otetaan yksinyrittäjien lisäksi valtakunnallisesti pienyritykset, jotka työllistävät esimerkiksi alle kymmenen henkeä. Näitä yrityksiä on yhteensä lähes 250.000.

Keskeiseksi nousee siis tarve helpottaa pienyritysten työntarjoamista, eli poistaa esteitä ensimmäisten työntekijöiden palkkaamiselle. Samoin keskeistä on tarve joustavoittaa työn vastaanottamista myös osa-aikaisten ja osavuotisten töiden osalta. Työn vastaanottamisen osa-aikaisesti tai väliaikaisesti tulisi olla kannattavaa, koska työn määrän lisääntyminen ja tulojen lisääntyminen hyödyttää Suomen taloutta ja samalla työn tekeminen ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä ja muita yhteiskunnallisesti kalliita ongelmia.

Syksyn 2013 aikana eduskunnassa annettiin 38 hallituksen esitystä, joilla on vaikutuksia yrityksiin. Näistä esityksistä 19 lisäsi yritysten hallinnollista taakkaa ja viisi vähensi sitä. Hallinnollisen taakan arvioinnissa ei huomioida uudesta sääntelystä yrityksille aiheutuneita välittömiä kustannuksia, kuten investointeja ilmoitusvelvollisuuksien täyttämiseksi. Hallinnollisen taakan arvioinnit eivät myöskään sisällä uusien sääntelyiden välillisiä vaikutuksia.

Viime aikoina eduskunnan ja hallituksen toimet ovat siis johtaneet päinvastaiseen kehitykseen. Tulevalla vaalikaudella tulee nostaa erityiseen tarkasteluun työn tarjoamisen ja vastaanottamisen kannattavuus sekä kaiken lainsäädännön yrityksille aiheuttamien kustannusten ja velvoitteiden arviointi.