Valtava määrä ihmisiä käy jälleen kriittistä verokeskustelua
yritysverotuksesta ja tuloverotuksesta. Suurena murheena monilla on
holdingyhtiöiden niin epäreilu verokohtelu. Koko kohkaaminen on pääosin turhaa,
koska näiden kritisoijien faktatiedot ovat pielessä.
Mikä se holdingyhtiö
on ja miten sitä verotetaan?
Holdingyhtiö on osakeyhtiö, joka omistaa yhden tai useamman
osakeyhtiön osakkeita. Kyseistä osakeyhtiötä verotetaan kuten mitä tahansa
muutakin osakeyhtiötä. Siis kuten mitä tahansa muutakin osakeyhtiötä, aivan
samoilla säännöksillä.
Yritystoiminnan
tuloksen verotus ja holdingyhtiö
Yritys A harjoittaa liiketoimintaa, joka tuottaa voittoa
ennen veroja 500.000 €. Yritys A maksaa veroja 122.500 € ja sen nettotulos on
377.500 €. Kyseiseltä vuodelta yhtiön nettovarallisuus kasvaa 377.500 €.
Jos yrityksen A omistaa Holdingyhtiö AH, tällöin Yritys A
harjoittaa liiketoimintaa, joka tuottaa voittoa ennen veroja 500.000 €. Yritys
A maksaa veroja 122.500 € ja sen nettotulos on 377.500 €. Kyseiseltä vuodelta
Yrityksen A nettovarallisuus kasvaa 377.500 €.
Lopputulos on verotuksessa siis sama, vaikka kyseessä on
holdingyhtiön omistamassa yrityksessä harjoitettu liiketoiminta tai ilman
holdingyhtiötä harjoitettu liiketoiminta.
Yritystoiminnan tuloksen
verotus ja konserniavustus
Edelliseen jatkona, riittävän suuren omistusosuuden jälkeen
tytäryhtiö voi jakaa konserniavustusta omistajalleen. Jos oletetaan, että
Yritys A jakaa konserniavustuksena koko vuoden tuloksen ennen veroja, on
lopputulos seuraava:
Yritys A:n liikevoitto 500.000 €, josta vähennetään
konserniavustus 500.000 €, eli Yritys A:n verotettava tulos on 0 €. Yritys A:n omistavan yhtiön verotettavaan tuloon
lisätään konserniavustus 500.000 €, josta Holdingyhtiö AH maksaa veroja 122.50
€, ja sen nettovarallisuus kasvaa 377.500 €. Lopputulos on jälleen sama sen
osalta, että kuinka paljon liiketoiminnan tuloksesta maksetaan veroa.
Osingonjaon verotus
ja holdingyhtiö
Kun yritys A jakaa omistajalleen voittoa, sitä verotetaan täsmälleen samalla tavalla kuin jos Holdingyhtiö AH jakaa omistajalleen voittoa. Koko holdingyhtiöketjussa siis sekä yritystoiminnan tulos, että voitonjako tulee verotettua täsmälleen samalla tavalla.
Miksi sitten on
holdingyhtiöitä?
Holdingyhtiöiden pääsääntöiset syyt ovat liiketoimintoihin
liittyviä syitä järjestää toiminnot ja omistus tietyllä tavalla. Järjestelyllä
voi olla myös verovaikutuksia, mutta ensisijaiset syyt liittyvät
liiketoimintoihin. Toissijaisesti holdingyhtiöiden avulla voidaan tietyissä
tilanteissa säilyttää verotus normaalilla tasolla ja välttää normaalia
kireämmät verotustilanteet. Holdingyhtiöillä ei siis verotuksessa saavuteta
epäreilua etua, vaan joissain tilanteissa saadaan pidettyä verotus reilulla ja
samalla tasolla kuin muilla. Mutta verotus on harvoin se tärkein draiveri.
Yrityksen, kun tulee kyetä harjoittamaan kannattavaa ja tuottavaa
liiketoimintaa ennen kuin veroja maksetaan. Siksi yritysten huomio kiinnittyy
liiketoimintaan. Verojärjestelyillä kun ei synny yhtään liikevaihtoa, josta
voisi jäädä tulosta, josta voisi joutua maksamaan veroja.
Kiellämmekö
konsernit?
Jos siis kuitenkin kategorisesti pahat holdingyhtiöt
kielletään, tällöin kiellämme osakeyhtiöitä omistamasta osakeyhtiöiden
osakkeita. Konsernien emoyhtiöt ovat myös holdingyhtiöitä, kun omistavat
tytäryhtiöiden osakkeita.
Esimerkiksi uuden liiketoiminnon aloittaminen voi olla
melkoinen riski. Tämä riski voi vaarantaa jo olemassa olevan liiketoiminnan ja
siihen liittyvät työpaikat. Konsernirakenne voi mahdollistaa uuden
liiketoiminnan riskin rajaamisen erilleen muusta liiketoiminnasta keskittämällä
sen omaan tytäryhtiöön, jonka alkuvaiheen rahoituksesta emoyhtiö vastaa. Muutenkin
konsernirakenne on tehokas liiketoimintojen kehittämisen rahoittamisen väline.
Liiketoimintayhtiöiden voittovarat jaetaan emoyhtiöön, josta emoyhtiö allokoi
niitä kehitettävien liiketoimintojen käyttöön ja investointeihin. Näin saadaan
esimerkiksi vanhat kannattavat liiketoiminnot rahoittamaan uusia innovatioita
ja toimintoja.
Onko Suomella varaa kieltää konsernirakenteet, jotka omalta
osaltaan tukevat liiketoimintoja ja mahdollistavat nykyisten kasvattamisen ja
uusien synnyttämisen?
Sijoitustoiminta
Holdingyhtiö voi olla myös sijoitusyhtiö. Monelle start up –yrityksiin
sijoittavalle on helppoa ja selkeää järjestää sijoituksensa yrityksen sisällä,
jolloin sijoitusten riskit ovat kyseisessä sijoitussalkussa eikä samassa
esimerkiksi yksityistalouden ja perheen kodin kanssa. Verohyötyjä tästä ei saa,
mutta voi ehkä nukkua yönsä paremmin.
Onko meillä Suomessa varaa kannustaa riskin välttämiseen ja
sijoittamaan varansa jonnekin muualle kuin suomalaisiin pk-yrityksiin ja start
up –yrityksiin?
Useiden omistajien
omistama yhtiö
Useamman kuin yhden yrittäjän omistamien yhtiöiden
voitonjaon ongelmana voi olla yrittäjien erilainen rahan tarve
yksityistaloudessaan. Voitonjaon verokohtelu riippuu nostetun osingon määrästä
ja yhtiön nettovarallisuudesta. Suuret osingot suhteessa nettovarallisuuteen
verotetaan kiristetyn veroasteikon mukaan. Esimerkiksi Yrityksessä AB on
osakkaina yrittäjä A ja yrittäjä B tasaosuuksin (50/50). Heidän voitonjakonsa tapahtuu
aina omistusten suhteessa. Jos siis A tarvitsee paljon varoja yksityistalouteen
ja jaetaan osinkoja kiristetyn veroasteikon mukaan, kohdistuu sama lopputulos
B:hen, vaikkei tämä näitä varoja tarvitsisi. Hän joutuu siis maksamaan
tarpeettomasti kireämpiä veroja.
Holdingyhtiörakenne voi tässä helpottaa tilannetta. Jos A ja
B omistavat yhtiötä AB omien holdingyhtiöidensä kautta, yhtiön AB tulos verojen
jälkeen voidaan jakaa heidän holdingyhtiöihinsä, josta molemmat voivat
määritellä itse oman voitonjakonsa määrän. Yhtiön liiketoimintaa verotetaan
edelleen yhtä paljon, molempia yrittäjiä verotetaan edelleen samalla tavalla –
mutta vain toinen menee omasta halustaan kireämmin verotettuun määrään, koska
haluaa nostaa ylisuuria osinkoja.
Holdingyhtiörakenne tosin johtaa myös siihen, etteivät
tietyt verohelpotukset esimerkiksi sukupolvenvaihdosten osalta sovellu
holdingyhtiöihin, mutta soveltuisivat yhteisesti omistettuun
liiketoimintayhtiöön.
Holdingyhtiö ei siis ole keino välttää niitä veroja, joita
kuuluukin maksaa. Vaan holdingyhtiö voi olla keino järjestää omistus ja
liiketoiminta tehokkaimmalla tavalla ja säilyttää normaali verotustaso ilman,
että joutuu tarpeettomasti kiristettyjen veroasteikkojen piiriin.
Osakkaaksi tuleminen
Usea nykyinen liiketoiminta nojaa ihmisiin ja osaamiseen.
Holdingyhtiörakenne voi olla malli, joka mahdollistaa tällaisten tärkeiden
osaajien tulemisen yhtiöön osakkaaksi. Pitkään toimineen yrityksen A voittovarat
voivat olla hyvinkin suuret, mikä määrittää pitkälti myös osakkaaksi tulemisen
hintaa. Monelle tämä voi nousta esteeksi. Holdingyhtiöiden kautta
liiketoimintayhtiön omistaminen mahdollistaa sen, että liiketoiminnassa
tarvitsemattomat varat jaetaan voitonjakona holdingyhtiöihin, jolloin liiketoimintayhtiön
varat ovat pienemmät. Tällöin uuden osakkaan mukaan tuleminen on edullisempaa.
Uuden osakkaan ei siis tarvitse ostaa rahaa rahalla ja rahoittaa tätä
pankkilainalla.
Mallissa kaikkien verotus menee edelleen samalla tavalla,
vain holdingyhtiöiden kautta. Kyse ei siis tässäkään ole verosäästöstä.
Onko Suomessa varaa estää osaajien ryhtymistä yritysten
osakkaiksi? Onko Suomessa varaa estää ja rajoittaa osaajien sitoutumista
Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin? Onko Suomessa varaa menettää yrityksiltämme
yhtään kilpailukykytekijää rekrytointimarkkinoilla?
Omistajanvaihdokset
Holdingyhtiö on varsin käyttökelpoinen työkalu yrityksen
omistajanvaihdostilanteissa. Yrityksen arvo on usein euromääräisesti aivan eri
tasolla kuin vaikkapa asunnon. Siksi yritysten omistajanvaihdoksiin liittyy
erittäin keskeisenä omistajanvaihdoksen rahoituksen ratkaiseminen.
Pääsääntöisesti se ratkaistaan lainarahoituksella, jonka kustannus (korot) ja lainan
takaisinmaksu hoidetaan luonnollisesti yritykseen toivottavasti syntyvillä
tuloksilla.
Ilman holdingyhtiötä lainanottajana on yksityishenkilö. Rakenne
on lainoittajapankille huomattavasti ongelmallisempi kuin yhtiön rahoittaminen.
Yksityishenkilö voi velkaantua joka suuntaan melko lailla pankin tietämättä ja
yksityishenkilö saa hankitun osakeyhtiön osingot, jotka voivat kulua ihan
jonnekin muualle kuin lainan lyhennykseen.
Holdingyhtiörakenteessa ostaja perustaa osakeyhtiön, joka
ottaa lainan ja ostaa liiketoimintayhtiön osakkeet. Tällöin lainanottanut
holdingyhtiö ja sen talous on lainoittaja pankin kontrollissa eikä yrittäjän
yksityistalouden riskit vaikuta suoraan lainoittajapankin asemaan. Tällä voi
olla olennainen vaikutus ylipäätään lainoituksen syntymiseen ja siten myös omistajanvaihdoksen
toteutumiseen. Tällä on olennainen vaikutus myös lainoittajapankin riskiin ja
siten korkotasoon, mikä korreloi suoraan yrityksestä rahoituskuluihin tarvittavan
voitonjaon määrään.
Onko meillä Suomessa varaa estää tai hankaloittaa yhdenkään
yrityksen omistajanvaihdoksen toteutumista? Onko meillä Suomessa varaa siihen,
että yrityksen liiketoimintojen kehittämisestä ja turvaamisesta on otettava enemmän
varoja omistajanvaihdosten rahoituskuluihin?
Toisena holdingyhtiörakenteen etuna on verotuksellinen etu,
jossa tosin kyse on lykkäävästä vaikutuksesta eikä veron määrän pienentämisestä.
Otetaan esimerkki, jossa Yritys A tuottaa ennen veroja tuosta 66.225 € eli
maksaa yhteisöveroa 16.225 €. Nettotulos siis 50.000 €. Koko tulos jaetaan
voitonjakona, joka käytetään kokonaan yritysoston takaisinmaksuun.
Jos yrittäjä ostaa itse suoraan Yrityksen A hän saa osinkoa
50.000 €, josta maksaa korkoja esim. 15.000 €. Tällöin verotettava osinkotulo
on 35.000 €, jos yksinkertaistamisen vuoksi veroja menee 30%, eli 10.500 €. Tällöin
henkilölle jää käteen 24.500 € lainanlyhennyksiin.
Jos taas yrittäjä ostaa Yrityksen A holdingyhtiönsä kautta,
Holdingyhtiö saa osinkoja 50.000 €, josta maksaa korkoja 15.000 € ja sille jää
lyhennyksiin 35.000 €.
Kummassakaan tapauksessa yrittäjälle ei vielä jää käteen
mitään. Molemmissa tapauksissa liiketoiminnan tuloksesta on maksettu yhtä
paljon veroa. Ero on siinä, että holdingyhtiörakenteessa lainanlyhennyksiin
tulevat varat eivät tule yksityishenkilölle verotettuna osinkona, vaan ne käytetään
ensin lainanlyhennykseen. Holdingyhtiörakenteessa esim. 200.000 €:n laina tulee
em. luvuilla maksettua takaisin vähän alle 6 vuodessa. Jotta
suoraomistusmallissa sama lainanlyhennysaikataulu toteutuisi, tarkoittaa se,
että rakenteessa Yrityksestä A tulisi jakaa osinkoja 65.000 euroa 50.000 €:n
sijaan – itse asiassa enemmän, koska todennäköisesti osa osingosta menisi
ansiotulo-osingon puolelle ja varmaan ne korkokustannuksetkin ovat suuremmat.
Mitä tämä kaikki tarkoittaa? Suoraomistusmallissa Yritys A
joutuu jakamaan osinkoja selvästi enemmän saman lainanhoitamiseen, mikä
tarkoittaa varoja pois yrityksen liiketoiminnan turvaamisesta ja kehittämisestä.
Holdingyhtiömallissa laina saadaan hoidettua pienemmillä osingonjaoilla.
Veronsaajan näkökulmasta ero on siinä, että verottaja saa vähemmän veroja
lainanlyhennysaikana. Mutta nämä varat ovat pois yrityksen toiminnasta ja
todennäköisesti yrityksen tulevaisuudessa maksamista veroista.
Kyse on veronsaajan näkökulmasta siis verotuksen
lykkäämisestä. Suoraomisteisessa mallissa verot kerätään heti ja ne otetaan
yhtiöstä. Holdingyhtiömallissa vaihtoehtona on lainan takaisinmaksun jälkeen
varakkaampi yhtiö, joka maksaa nuo verot sen jälkeen suuremman voitonjaon
veroina tai toivon mukaan varat on käytetty liiketoiminnan kehittämiseen, jolloin
lisäksi verotulot kasvavat yritystoiminnasta.
Onko meillä edelleenkään Suomessa varaa hidastaa tai estää
yhtään omistajanvaihdosta pk-yrityksissä? Onko meillä Suomessa varaa vaikeuttaa
yhdenkään pk-yrityksen toimintaa ja tulevaisuutta? Kuinka paljon enemmän valtio
saa aikaan esimerkin 6 vuoden aikana saamillaan muutamalla tuhannen euron veroilla,
kuin jos valtio saisi ne myöhemmin lainanlyhennyksen jälkeen ja toivon mukaan
yritystoiminta olisi vielä suurempaa?
Vielä verokikkailusta
Paradoksaalisinta viime aikaisessa verokikkailukeskustelussa
on lääkäreiden aseman puinti. Useimmat vaativat lääkäriyhtiöihin jotain uutta
sääntelyä. Verokikkailun estämiseksi säädettäisiin jotain poikkeuksia liittyen
toimialaan. Kyse on arbitraasin luomisesta. Kaikki poikkeuksesta voivat luoda
tilanteita, joissa syntyy arbitraasia – eli mahdollisuutta valita toimintamalli
tms., jonka verokohtelu onkin eri. Siksi verokikkailun estämiseksi tulisi
nimenomaan pyrkiä mahdollisimman neutraaliin verotukseen. Esimerkkinä voi vilkaista
vaikka keksihyllylle ruokakaupassa. Oletko joskus ihmetellyt miksi yllättäen
keksihyllyyn on ilmestynyt niin paljon karkkihyllyltä tuttuja tuotemerkkejä?
Liittyisikö asia siihen, että sokerivero asetettiin koskemaan makeisia – ei keksejä,
jotka voivat olla käytännössä sama tuote.
Verokikkailukeskustelussa tulisikin päästä yhdestä
ammattiryhmästä keskustelemaan kokonaisuudesta. Ja faktoista. Useat moittivat
holdingyhtiöitä, vaikka eivät tiedä mitä ne ovat, kuinka niitä verotetaan ja
miksi niitä käytetään. Holdingyhtiöiden puolustajat sitten oikovat väärien
käsitysten perusteella esitettyjä esityksiä. Keskustelu ei ole kovin
hedelmällistä.
Summa summarum
Holdingyhtiöitä käytetään hyvin useisiin tarkoituksiin. Nämä
tarkoitukset harvoin liittyvät verotukseen ja vielä harvemmin normaalin
verokohtelun välttämiseen – joskus kyllä siihen pyrkimiseen, kun muutoin
jouduttaisiin tarpeettomasti toimenpiteisiin, jotka johtavat kiristettyyn
verotukseen. Jääkö valtiolla holdingyhtiöiden takia veroja saamatta? Ei. Miksi
siis keskustelemme holdingyhtiöistä verokikkailukeskustelun yhteydessä. Sitä en
kyllä tiedä.
Aivan lopuksi haluaisin kysyä kaikilta holdingyhtiöitä
kritisoivilta, että mitä holdingyhtiöiden verotuksen osalta halutaan muuttaa?
Siis silloin, kun keskustelun pohjana on verotuksen faktat eikä lehtien
palstoilta syntyneet mielikuvat.